Kirjoittajalta Silvia Modig (page 1 of 40)

10 ASIAA, JOTKA OLEN OPPINUT ENSIMMÄISEN MEPPIVUOTENI AIKANA

Kuva: Touko Hujanen

1. Ympäristövaliokunnan koordinaattorin työ on todella jees

Ympäristövaliokunnassa käsitellään nyt isoja kysymyksiä EU:n reilusta ilmastosiirtymästä terveysasioihin. Vasemmistoryhmän koordinaattorina olen koko ajan vaikuttamassa siihen, miten päätöksiä tehdään ja saan ensikäden tietoa EU:n ilmastopolitiikasta. Koordinaattorin paikka on ensikertalaiselle kova saavutus. Olen tästä hommasta todella fiiliksissä. 

2. Eksyminen kuuluu asiaan

Ensimmäisinä kuukausina en löytänyt heti oikeaan kokoushuoneeseen Brysselissä tai Strasbourgissa, mutta eipä löytänyt moni muukaan. Sokkeloiset rakennukset ja lukuisat yhdyskäytävät ovat parlamentissa Brysselin säätäkin suositumpi vitsailun aihe.

3. Mustekasetin vaihtaminen kestää kolme viikkoa, lakiesitys tulee käsittelyyn parin päivän varoitusajalla

Käytännön asioiden hoitaminen on parlamentissa (ainakin suomalaisen näkökulmasta) välillä hidasta. Toisaalta valiokuntiin ja täysistuntoon saattaa tulla poliittisia asioita todella kiireisellä aikataululla. Se ei tarkoita ympäripyöreitä päiviä vain mepeille, vaan myös poliittisten ryhmien työntekijöille ja avustajille. Jos jotain haluaisin parantaa, niin parlamentin käsitystä työhyvinvoinnista.

4. Työkulttuureissa on eroja ja hyvä niin

On aika uskomatonta, kuinka monet erilaiset kansalliset ja poliittiset kulttuurit parlamentissa kohtaavat. Politiikan tekeminen eri kielillä tuo mukanaan omat haasteensa. Moni väärinkäsitys selviää, kun malttaa keskustella kollegan kanssa hyvässä hengessä.

5. Matkustaminen on rankkaa

Jos se olisi aikataulujen puitteissa mahdollista, matkustaisin huomattavasti vähemmän ja tekisin kaikki matkani junalla.

6. Hallitus-oppositio-asetelma puuttuu

Parlamentissa ei ole perinteistä hallitus-oppositio-asetelmaa, mikä alkuun tuntui oudolta. Tällä kaudella parlamentin suurimmilla ryhmillä EPP:llä ja S&D:llä ei ole enemmistöä, jolla viedä päätöksiä läpi. Se tarkoittaa sitä, että neuvottelemme melkeinpä jokaisen kysymyksen kohdalla aina uudelleen. Se vie aikaa, mutta antaa toisaalta enemmän mahdollisuuksia.

7. Lakien työstäminen ei ole mikään pikkujuttu

Juuri nyt olen mukana työstämässä ympäristövaliokunnan kantaa EU:n ilmastolakiin. Se on vaatinut kymmeniä lakiteknisiä kokouksia, virallisia ja epävirallisia neuvotteluja poliittisten ryhmien välillä, lukuisia keskusteluja oman ryhmän sisällä. Kun kanta on valmis, laista äänestetään täysistunnossa. Sen jälkeen siitä alkavat neuvottelut komission ja neuvoston kanssa. Kärsivällisyyttä tarvitaan. Toisaalta on aika uskomatonta olla mukana luomassa lakia, joka vaikuttaa koko EU:n alueella.

8. Bryssel on pieni suuri kaupunki

Brysseliläiset rakastavat ranskalaiskojuja, olutta ja endiivejä (karvaan makuinen kansallisvihannes). Roskapussit jätetään kadulle jätehuollon kerättäväksi. Tarkoittaa sitä, että kahtena iltana viikossa pikkukujat ovat täynnä valkoisia (sekajäte), oransseja (biojäte) ja keltaisia (kartonki) roskapusseja. Jos pussin jättää kadulle vääränä päivänä, voi saada sakot.

9. Euroopan parlamentti pystyy etätyöhön

Parlamentissa työskentelee yli 7000 ihmistä, meitä meppejä on 705. Koronakriisin alettua suurin osa on työskennellyt etänä. Etäyhteyksin on järjestetty esimerkiksi valiokuntakokoukset, täysistunnot ja täysistuntojen äänestykset. Olemme äänestäneet täysistunnoissa etänä yli 1440 asiakohdasta. Poliittiselle debatille sen sijaan ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia. Toivotaan, että syksyllä tilanne korjaantuu.

10. Puhun sujuvaa akronyymia

Oliko GUE/NGL:n kokous ASPissa vai SPAAKissa? ENVIssä keskuteltiin tänään JTFstä, ja EPP ja ECR ottivat kantaa CAPiin. Lähettikö sen sähköpostin DG PERS, DG PRES vai DG EPRS? Jokaisella alalla on oma työjargoninsa, mutta EU:ssa se on ihan omalla tasolla, sillä melkein kaikesta on olemassa akronyymi tai kirjainlyhenne. Pitäisikö olla huolissaan, että puhun EU-akronyymia jo sujuvasti?

Share

EU-TUET ON SIDOTTAVA OIKEUSVALTIOPERIAATTEEN NOUDATTAMISEEN

Kuva: Shutterstock

Oikeusvaltioperiaate on Euroopan unionin perustavanlaatuisia arvoja. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa laillisuutta, joka takaa kansalaisille heidän vapautensa ja oikeutensa. Se koostuu monista asioista, joista keskeisimpiä ovat riippumaton oikeuslaitos, vapaat vaalit sekä perustuslaissa säädetyt perusoikeudet. Toimivaan oikeusvaltioon kuuluvat myös vapaa ja moniääninen media ja kansalaisyhteiskunta.

EU:ssa on keskusteltu useamman vuoden siitä, että unionilla tulisi olla keinoja puuttua tilanteisiin, joissa jäsenmaat eivät noudata oikeusvaltion periaatteita. Komissio on antanut mekanismista esityksen jo kaksi vuotta sitten, Euroopan parlamentti on puoltanut asiaa ja Suomi piti oikeusvaltiomekanismia vahvasti esillä EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Silti asia ei etene.

Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat käyvät neuvotteluja unionin pitkän aikavälin rahoituskehyksestä sekä historiallisen suuresta elvytyspaketista. Nyt on korkea aika päättää mekanismista, jolla sidotaan EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kaikkialla unionissa.

EU voi päättää vain asioista, joissa sillä on toimivaltaa. Vaikka median valjastaminen vallanpitäjien äänitorveksi on vapaan yhteiskunnan vastaista, EU:lla ei ole valtaa puuttua siihen jäsenmaassa, jossa näin tapahtuu.

Mutta EU-budjettiin ja sen käyttämiseen meillä on valtaa. Meidän on luotava mekanismi, jolla voidaan arvioida, onko oikeusvaltioperiaate jossakin jäsenvaltiossa uhattuna. Jos se on, EU-varoja on voitava rajoittaa tai jäädyttää. Se on velvollisuutemme veronmaksajia kohtaan. Kaikkia jäsenmaita on arvioitava samoilla kriteereillä.

Tällä hetkellä EU:n suuren elvytyspaketin hyötyjinä on useita sellaisia maita, joiden oikeusvaltiokehityksestä on oltu EU:ssa huolissaan jo pitkään. Koronan varjolla joissain maissa muutettiin lainsäädäntöä autoritääriseen ja epädemokraattiseen suuntaan.

Näille maille ei tulisi suunnata varoja ilman, että oikeusvaltion tilaan puututaan. Asialla on kiire, ja neuvottelut mekanismista on käynnistettävä nyt EU-maiden johtajien kokoontuessa.

Oikeusvaltion vastakohtia ovat mielivalta ja diktatuuri. Jos EU ei pidä tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, menetämme sen arvopohjan, jolle unioni on rakennettu.

Share

SAKSAN EU-PUHEENJOHTAJUUDELTA ODOTETAAN PALJON

Euroopan parlamentin puheenjohtaja David Sassoli ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Kuva: Euroopan parlamentti.

Saksa haluaa luotsata Euroopan unionin koronakriisin yli kohti vihreää ja digitaalista tulevaisuutta.

Näin totesi liittokansleri Angela Merkel esitellessään Saksan EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita maan liittopäivillä kesäkuussa. EU:n elpymisen lisäksi Saksan puheenjohtajuuden painopisteinä ovat Kiina ja Afrikka. Myös EU:n ja Britannian tulevista suhteista sopiminen ajoittuu Saksan kaudelle.

Paineet ovat kovat. Saksa on EU:n suurin kansantalous ja suurin nettomaksaja, jolla on diplomaattisia muskeleita. Siksi Saksalla on myös erityinen vastuu EU-alueen elpymisestä. Euroopan komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Angela Merkel tuntevat toisensa hyvin. Ei siis ihme, että puheenjohtajuuskaudelta odotetaan paljon.

Merkel haluaa päästä sopuun EU:n suuresta koronaelpymispaketista jo heinäkuun aikana, jotta se saataisiin voimaan ensi vuoden alussa. Myös sen kanssa kylki kyljessä kulkevasta EU:n pitkän aikavälin budjetista pitäisi päästä sopuun mahdollisimman pian.

Seuraava EU-huippukokous järjestetään 17.–18. heinäkuuta.

Saksan tehtävä ei tule olemaan helppo. Sen puheenjohtajuuskauden keskiössä on kuitenkin viesti eurooppalaisesta solidaarisuudesta, jonka avulla kriisistä voidaan nousta yhdessä.

Tällä hetkellä koko Euroopan taloudelle on merkityksellistä, miten EU:n sisämarkkinat saadaan toimimaan. Tämä koskettaa olennaisesti myös Suomea, jonka viennistä 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Siksi koronakriisistä pahiten kärsineiden talouksien elpyminen on myös Suomen ja suomalaisten etu.

”Nyt tarvitaan solidaarisuutta, sillä demokratian vastaiset voimat ja autoritaariset liikkeet odottavat talouskriisiä päästäkseen hyödyntämään sitä poliittisesti”, Merkel totesi.

Olen samaa mieltä.

Yksi tapa taistella autoritaarisia liikkeitä vastaan on avoimuuden lisääminen. Olemme parlamentin vasemmistoryhmässä vaatineet Saksalta poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämistä puheenjohtajuuskautensa aikana.

Esimerkiksi Eurooppa-neuvoston päätöksenteosta ja edunvalvontaorganisaatioiden lobbaamisesta pitäisi kertoa avoimemmin. Varsinkin nyt, kun monet elinkeinoelämän edunvalvojat vaativat pelastuspaketteja. 

Euroopan elvytystoimet on tehtävä ilmaston ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestävällä tavalla. Koronakriisi on ajanut miljoonia ihmisiä työttömyyteen, ja elvytyksen on kohdistuttava juuri heihin, tavallisiin ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Pandemia on osoittanut myös eurooppalaisten terveydenhoitojärjestelmien haavoittuvuuden, jota tulee parantaa tulevaisuuden kriisejä varten.

On ehdottoman tärkeää, että Saksa pitää nämä asiat tehtävälistan kärjessä ja siirtyy sanoista tekoihin tulevan puheenjohtajuuskautensa aikana.

Share

MITÄ EU TEKEE HLBTI-IHMISTEN OIKEUKSIEN ETEEN?

Kuva: Jasmin Sessler / Unsplash

Unkarin parlamentti hyväksyi toukokuussa lakimuutoksen, joka poistaa transihmisiltä ja muunsukupuolisilta ihmisiltä oikeuden sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Nyt maan väestörekisteriin kirjataan vain syntymässä merkitty sukupuoli, jota ei voi muuttaa. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ja nimen muuttaminen ovat olleet Unkarissa aikaisemmin mahdollisia.

Puolassa kymmenet alueet julistautuivat maata hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen johdolla viime vuonna ”vapaaksi seksuaalivähemmistöjen ideologiasta”.

Romanian senaatti hyväksyi kesäkuussa lain, joka käytännössä kieltää transsukupuolisuudesta puhumisen seksuaalikasvatuksessa. 

Eurooppa on vedenjakajalla. Sen sijaan, että ihmisoikeuksia edistettäisiin kaikkialla EU:ssa, joissakin maissa niitä heikennetään räikeästi.

Asenteet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat koventuneet samalla, kun vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta on tullut politiikan väline laitaoikeistolle ja populisteille.

HLBTI-vähemmistöjen eurooppalaisen kattojärjestö ILGA-Europen Rainbow Europe -indeksin mukaan eurooppalaisia maita on pudonnut indeksillä alaspäin jo toista vuotta peräkkäin, koska seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on kavennettu.

Tämä kehitys on pysäytettävä.

Euroopan komissio ilmoitti tammikuussa julkistavansa vuoden 2020 lopussa EU:n ensimmäisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa koskevan strategian. Yhteinen strategia on ollut suunnitteilla jo vuosia, ja sitä on vaadittu niin parlamentin kuin jäsenmaidenkin puolelta.

Nyt sen julkistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. EU:n on näytettävä, että se seisoo keskeisten arvojensa takana. Vastaavat strategiat löytyvät jo esimerkiksi romanien asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta.

Tasa-arvokomissaari Helena Dallin mukaan HLBTI-tasa-arvostrategian tarkoituksena on lopettaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä EU-maissa. Tavoitteena on myös yhtenäistää lainsäädäntöä, jotta HLBTI-ihmisten oikeudet olisivat taattuja kaikkialla EU:ssa.

Kuulun parlamentin HLBTI-työryhmään, jossa me mepit voimme jakaa tietoa ja vaihtaa näkemyksiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Tällä viikolla lähetimme kirjeen Romanian presidentille koskien maan seksuaalikasvatuslakia. Olemme ottaneet useasti kantaa myös Unkarin ja Puolan tilanteeseen.

Yksi ryhmämme keskeisiä tavoitteita on syrjinnän vastaisen direktiivin saaminen voimaan. Direktiivi on ollut jumissa Eurooppa-neuvostossa yli kymmenen vuotta, ja nyt olisi korkea aika saada se eteenpäin.

Meidän on varmistettava, ettei ihmisoikeuksien puolustaminen jää vain puheen tasolle. Suomi oli EU-puheenjohtajuuskautensa aikana mukana edistämässä EU:n tulevaa HLBTI-tasa-arvostrategiaa.

Silti oma translakimme on häpeällinen. Olemme ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta lisääntymiskyvyttömyyttä. Tämä on räikeä ihmisoikeusloukkaus, ja Euroopan komissio on huomauttanut Suomea asiasta lukuisia kertoja.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkon tuoreet sukupuoliahdistuksen hoitosuositukset eivät auta asiaa. Ne pahimmassa tapauksessa vaikeuttavat hoitoon pääsyä.

Nykyinen hallitus on luvannut uudistaa translain. Toivotaan, ettei suunnitelma jää puheen tasolle.

Transihmisten hoitojen lähtökohtana on aina oltava yksilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen, kaikkialla Euroopassa.

Share

MODIG!-LEHDEN ENSIMMÄINEN NUMERO ON ILMESTYNYT

MODIG! 1/20

Julkaisen tästä eteenpäin muutaman kerran vuodessa MODIG!-lehteä, jossa kerron Euroopan parlamentin kuulumisia.

Lehti painetaan kokkolalaisessa Botnia Printissä, joka on Suomen ympäristöystävällisin paino. Siellä painaminen tapahtuu ilman luonnolle haitallisia kemikaaleja ja öljyä. Minulle on erityisen tärkeää, että painomenetelmät ja käytetty paperi ovat mahdollisimman ekologisia.

Elämme vaikeaa aikaa, ja juuri siksi halusin julkaista lehden nyt.

Haluan kertoa, että työ paremman maailman puolesta jatkuu. Kriisin keskellä demokraattisen toiminnan jatkuvuus on tärkeämpää kuin koskaan.

Julkaisemalla tällaisen lehden olen myös halunnut taloudellisesti tukea sen tekemiseen osallistuvia freelancereita ja jakelijoita, joilla on nyt erittäin tiukkaa. 

Share
« Older posts

© 2020

Theme by Anders NorenUp ↑