Sähköpostini on viime aikoina uinit lohiviesteissä. Kymmenkunta huolestunutta kansalaista on ottanut yhteyttä koskien Suomen lohenkalastuskiintiöitä, jolla lähdemme neuvottelemaan EU:n yhteisestä kalastuskiintiöstä. Olen kirjoittanut viime vuoden neuvotteluista ja todennut ministeri Koskisen silloin menevän suoraan suohon kiintiöitä määritellessään.

Tänä vuonna kiintiön määrittelemisprosessi ja asian valmistelu on kuitenkin ollut huomattavasti lohimyönteisempi. Tämän ansiosta suuri valiokunta teki juuri yksimielisen päätöksen yhtyä valtioneuvoston kantaan EU:n kalastuskiintiöistä. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta tekivät saman päätöksen.

Merkittävää on huomata, että Suomen suunta kalastuspolitiikassa on muuttunut. Nyt hyväksytyn kannan mukaisesti painotamme tieteelliseen tietoon pohjautuvia kiintiöitä. Valtioneuvosto on kuunnellut herkemmällä korvalla eduskunnan näkemystä, kun molemmat erikoisvaliokunnat painottivat tieteellisiä lukuja omien kiintiöidemme ja kansainvälisien neuvotteluiden pohjaksi.

Luonnonsuojelun näkökulmasta olisi varmasti perusteltua vaatia vielä tiukempia linjauksia. On kuitenkin otettava huomioon, miten poliittisesti pääsemme lohien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Ministerikokouksissa päätökset tehdään kuitenkin määräenemmistöpäätöksillä. Liian tiukalla kannalla jäisimme yksin, nyt päätetyllä kalastuskiintiöllä voimme hakea mahdollismman hyvää kompromissia, ja saada yhteisen päätöksen mahdollisimman lähelle kestävää tasoa.

Kalastuskysymyksissä myös kysynnällä on ollut suuri merkitys viime vuosina. Useampi kuluttaja on lopettanut tai vähentänyt uhanalaisien kalalajien syömistä, jonka takia myös kaupat ovat vähentäneet kalatiskistä löytyvien uhanalaisten kalojen määrää. WWF on laatinut selkeän kalaoppaan, josta voi itse lukea enemmän eri kalalajien kannoista ja mitä kalaa kannattaa suosia kulutusvalinnoillaan.

Share