Näissä vaaleissa on nähty mainos, jossa todettiin, että ”Suvaitsemattomuus on meille kaikille itsestäänselvyys” sekä vaalilehti, jossa kerrotaan, miten ”Vasemmisto haluaa puolittaa työllisyyden elvyttämällä.” Omassa esitteessäni luki pitkään, että ”Pienyrittäjäjyys on sankaruutta” ja edelleen verkkosivuosoitteekseni on ilmoitettu www.silviamogig.fi. Kiireessä tekstiä muokatessa kirjoitusvirheitä voi jäädä kenelle vaan, mutta minä en koko virhettä edes näe, sillä minulla on lukihäiriö.

Näyttökuva 2015-04-15 kello 22.29.19

Etenkin pidempien tekstien kirjoittaminen on minulle vaikeaa. Minulle sopii se, että ensin puhun asian nauhalle, josta muutan sen tekstimuotoon. Kirjoitusvirheet etsin tekstinkäsittelyohjelman oikoluvun kanssa tai pyydän jotakuta korjaamaan tekstin. Olen hyväksynyt, että minun täytyy varata aikaa kirjoittamiselle enemmän kuin monen muun. Kollegaltani, myös lukihäiriöiseltä Paavo Arhinmäeltä, olen saanut hyvän vinkin: jos et tiedä, miten joku sana kirjoitetaan, kirjoita se Googlen hakukoneeseen. Jos sana meni väärin, Google kysyy ”Tarkoititko…?”

Oppimisvaikeus ei ole tyhmyyttä

Lukihäiriötäni ei ole koskaan todettu virallisesti. Koulussa kaikki — minä itse mukaan luettuna — pitivät minua laiskana ja huonona oppijana. Luki- tai oppimisvaikeus ei kuitenkaan liity laiskuuteen tai tyhmyyteen. On tärkeää, että kouluissa tunnistettaisiin oppilaiden luki- ja oppimisvaikeudet ajoissa, niin että jokainen voisi löytää itselleen sopivimmat tavat oppia.

Jonkinasteinen lukivaikeus on noin joka kymmenennellä suomalaisella ja erilaisia oppimisen vaikeuksia, kuten lukivaikeus, matemaattiset vaikeudet, hahmottamisen vaikeudet, keskittymisvaikeudet ja kielelliset erityisvaikeudet, on jopa 20—25 prosentilla väestöstä. Vieläkin enemmän voi olla meitä, joilla oppimisvaikeutta ei koskaan ole diagnosoitu. Tunnistamaton ja tukea vaille jäänyt oppimisvaikeus lisää riskiä syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat ovat muuta väestöä yleisempiä oppimisvaikeuksisilla, koulut jäävät helpommin kesken ja vankien keskuudessa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ovat yleisiä.

Tukea tarvitaan

Oma tieni toimittajaksi oli mutkikas. Olin kymppiluokan jälkeen hyvää vauhtia syrjäytymässä, kunnes Helsingin kaupunki lähetti minut Sininen verstas -nimiseen työpajaan. Siellä sain toisen mahdollisuuden ja löysin tulevan ammattini toimittajana. Työpajatoiminta on tärkeä kanava nuorille, jotka eivät kulje syystä tai toisesta suorinta reittiä opinnoista työelämään.

Haluan kertoa tarinani, koska aina jossain on nuori, joka pitää itseään laiskana ja huonona oppimaan. Teille haluan sanoa: testaa ensin, onko sinulla lukihäiriö. Sen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Oma esimerkkini kertoo, että lukihäiriöisestäkin voi tulla vaikka kansanedustaja!

Haluan kertoa lukihäiriöstäni myös itsekkäästä syystä. Saan paljon palautetta Facebookissa päivitysteni kirjoitus- ja etenkin yhdyssanavirheistä. Näin vaalien alla tekee monesti mieli kertoa kampanjan kuulumisia, mutta kirjoitusvirhe-kommenttien jälkeen olen jälleen epävarmempi kirjoittamaan. Toivoisinkin, että saisin palautetta ja kommentteja sisällöllisistä asioista. Tiedän kyllä ilman palautettakin, että tekstissäni on virheitä.

Lisätietoja lukivaikeuksista ja suuntaa antavia testejä löydät esim. www.erilaistenoppijoidenliitto.fi, www.lukiapuvaline.fi

Share