17.07.2020 | Silvia Modig Silvia tiedottaa

10 asiaa, jotka olen oppinut ensimmäisen meppivuoteni aikana

 

Kuva: Touko Hujanen

1. Ympäristövaliokunnan koordinaattorin työ on todella jees

Ympäristövaliokunnassa käsitellään nyt isoja kysymyksiä EU:n reilusta ilmastosiirtymästä terveysasioihin. Vasemmistoryhmän koordinaattorina olen koko ajan vaikuttamassa siihen, miten päätöksiä tehdään ja saan ensikäden tietoa EU:n ilmastopolitiikasta. Koordinaattorin paikka on ensikertalaiselle kova saavutus. Olen tästä hommasta todella fiiliksissä. 

2. Eksyminen kuuluu asiaan

Ensimmäisinä kuukausina en löytänyt heti oikeaan kokoushuoneeseen Brysselissä tai Strasbourgissa, mutta eipä löytänyt moni muukaan. Sokkeloiset rakennukset ja lukuisat yhdyskäytävät ovat parlamentissa Brysselin säätäkin suositumpi vitsailun aihe.

3. Mustekasetin vaihtaminen kestää kolme viikkoa, lakiesitys tulee käsittelyyn parin päivän varoitusajalla

Käytännön asioiden hoitaminen on parlamentissa (ainakin suomalaisen näkökulmasta) välillä hidasta. Toisaalta valiokuntiin ja täysistuntoon saattaa tulla poliittisia asioita todella kiireisellä aikataululla. Se ei tarkoita ympäripyöreitä päiviä vain mepeille, vaan myös poliittisten ryhmien työntekijöille ja avustajille. Jos jotain haluaisin parantaa, niin parlamentin käsitystä työhyvinvoinnista.

4. Työkulttuureissa on eroja ja hyvä niin

On aika uskomatonta, kuinka monet erilaiset kansalliset ja poliittiset kulttuurit parlamentissa kohtaavat. Politiikan tekeminen eri kielillä tuo mukanaan omat haasteensa. Moni väärinkäsitys selviää, kun malttaa keskustella kollegan kanssa hyvässä hengessä.

5. Matkustaminen on rankkaa

Jos se olisi aikataulujen puitteissa mahdollista, matkustaisin huomattavasti vähemmän ja tekisin kaikki matkani junalla.

6. Hallitus-oppositio-asetelma puuttuu

Parlamentissa ei ole perinteistä hallitus-oppositio-asetelmaa, mikä alkuun tuntui oudolta. Tällä kaudella parlamentin suurimmilla ryhmillä EPP:llä ja S&D:llä ei ole enemmistöä, jolla viedä päätöksiä läpi. Se tarkoittaa sitä, että neuvottelemme melkeinpä jokaisen kysymyksen kohdalla aina uudelleen. Se vie aikaa, mutta antaa toisaalta enemmän mahdollisuuksia.

7. Lakien työstäminen ei ole mikään pikkujuttu

Juuri nyt olen mukana työstämässä ympäristövaliokunnan kantaa EU:n ilmastolakiin. Se on vaatinut kymmeniä lakiteknisiä kokouksia, virallisia ja epävirallisia neuvotteluja poliittisten ryhmien välillä, lukuisia keskusteluja oman ryhmän sisällä. Kun kanta on valmis, laista äänestetään täysistunnossa. Sen jälkeen siitä alkavat neuvottelut komission ja neuvoston kanssa. Kärsivällisyyttä tarvitaan. Toisaalta on aika uskomatonta olla mukana luomassa lakia, joka vaikuttaa koko EU:n alueella.

8. Bryssel on pieni suuri kaupunki

Brysseliläiset rakastavat ranskalaiskojuja, olutta ja endiivejä (karvaan makuinen kansallisvihannes). Roskapussit jätetään kadulle jätehuollon kerättäväksi. Tarkoittaa sitä, että kahtena iltana viikossa pikkukujat ovat täynnä valkoisia (sekajäte), oransseja (biojäte) ja keltaisia (kartonki) roskapusseja. Jos pussin jättää kadulle vääränä päivänä, voi saada sakot.

9. Euroopan parlamentti pystyy etätyöhön

Parlamentissa työskentelee yli 7000 ihmistä, meitä meppejä on 705. Koronakriisin alettua suurin osa on työskennellyt etänä. Etäyhteyksin on järjestetty esimerkiksi valiokuntakokoukset, täysistunnot ja täysistuntojen äänestykset. Olemme äänestäneet täysistunnoissa etänä yli 1440 asiakohdasta. Poliittiselle debatille sen sijaan ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia. Toivotaan, että syksyllä tilanne korjaantuu.

10. Puhun sujuvaa akronyymia

Oliko GUE/NGL:n kokous ASPissa vai SPAAKissa? ENVIssä keskuteltiin tänään JTFstä, ja EPP ja ECR ottivat kantaa CAPiin. Lähettikö sen sähköpostin DG PERS, DG PRES vai DG EPRS? Jokaisella alalla on oma työjargoninsa, mutta EU:ssa se on ihan omalla tasolla, sillä melkein kaikesta on olemassa akronyymi tai kirjainlyhenne. Pitäisikö olla huolissaan, että puhun EU-akronyymia jo sujuvasti?

Jaa artikkeli

 

Lue myös

Seuraa minua somessa

Facebook
Twitter
Instagram